Jatkoimme siis matkaa kukin omilla tahoillamme: Jani lahti muutamaksi paivaksi Thaimaaseen, joten hanet jatettiin lentokentalle. Ma halusin puolestani olla Australiassa viime hetkeen saakka ja nahda maisemia Brisbanen ja Sydneyn valiltakin. Harkitsin matkantekoa bussilla, jolla voisi jaada haluamissaan paikoissa pois kyydista ja jatkaa matkaa seuraavana paivana.
Autovuokraamoilla oli kuitenkin tarjolla mielekkaampiakin vaihtoehtoja: Vuokra-autonhan voi noutaa yhdesta paikasta ja jattaa firman toiseen toimipisteeseen. Toisaalta suurin osa asiakkaista haluaa ajaa Sydneysta johonkin toiseen kaupunkiin, ja jotenkin autot pitaa saada takaisin Sydneyyn. Niinpa vuokraamoilla on aika hyvia diileja autojen uudelleensiirtamiselle ja sellaista mullekin tarjottiin. Autonvuokra oli huikeat 5$/paiva, ja hintaan kuului 150$ polttoainetta (melkein riittavasti koko matkaa varten)!! Ehtona oli kuitenkin, etta 1000km matka pitaisi kulkea 2½ paivassa, joten mahdottoman paljon aikaa nahtavyyksien ihailuun ei ollut, mutta ihan yhta soittoakaan ei tarvinnut ajaa...
Sain alleni tallaisen 6 hengen asuntoauton, joka olikin melkoista luksusta meidan pikkupakuun verrattuna...:o) Moinen tila tuntuikin yhdelle hengelle melkeinpa ylenpalttiselta tuhlaukselta, kun oli varaa valita/arpoa, missahan auton kolmesta parisangysta sita kunakin yona nukkuisikaan... Mutta toisaalta matkakulut 1000km matkalle olivat n.75€ polttoaineineen, vakuutuksineen seka tietysti yopymisineen, joten vaihtoehto oli omine aikatauluineen ja reittimahdollisuuksineen paitsi mukavampi niin halvempikin kuin bussilla kulkeminen ja hostelleissa yopyminen...:o)
Ensimmaiseksi yoksi ajoin n.200km paassa olevaan Byron Bayhyn, Australian mantereen itaisimpaan kolkkaan. Byron Bay on eras Australian itarannikon tunnetuimmista lomanviettopaikoista kauniine hiekkarantoineen.
Toisaalta Byron ei ole mahdoton turistirysa, vaan se on paljon rauhallisempi kuin hieman pohjoisempana oleva Gold Coast ja erityisesti Surfers Paradise. Kaupunki onkin tunnettu rennosta, vaihtoehtoisesta elamantyylistaan, ollen varsinkin aiemmin hippien suosiossa. Nykyaan kaupunki on surffarienkin suuressa suosiossa, mutta edelleen katukuvassa nakyy vahvasti kukkaiskulttuuri pitkatukkaisine ja -partaisine ihmisineen seka epailyttavia yrtteja myyvine liikkeineen...
Bowlsin ("nurmikeilailun") ohella myos kroketti on Australiassa, kuten muissakin Brittilaisen Kansanyhteison maissa selkeasti ylaluokan pelina tunnettu. Kuten kuvasta nakyy, klubeilla pelattava alkuperainen versio lajista on hiukan erilainen, kun meilla tunnettu pihakroketti... Tama golfin ja kriketin vaikutteista syntynyt peli oli joskus jopa olympialaisissa urheilulajina...
Matka jatkui kohti etelaa ja matkan varrella vastaan tuli mm. Coffs Harbour, joka on Australian ainoa paikka, jossa maata halkova Great Dividing Range kohtaa Tyynen valtameren. Kenties maisemat olisivat olleet nakemisen arvoisia, mutta valitettavasti ajoin kaupungin ohi pimeaan aikaan... Port Macquariessa olin kuitenkin auringonnousun aikaan...
Torstaina iltapaivalla liikenne alkoi vilkastua ja kaistat lisaantya miljoonakaupungin lahestyessa... Moottoritielta kohti keskustaa kaannyttaessa tie kulki esikaupunkialueiden halki. Niissa ei sinallaan ollut mitaan ihmeellista, olihan vastaavanlaisia alueita ajeltu niin Brisbanessa kuin Melbournessakin. Talla kertaa auto oli kuitenkin huomattavasti isompi ja kaupunkialueilla kun kaistat ovat toisinaan aika kapeita (Suomen leveisiin kaistoihin verrattuna), varsinkin kurveissa sai ajaa kieli keskella suuta, etta pysyi omalla kaistalla...
Ei aikaakaan, kun rakennusten korkeus alkoi kasvaa ja eteen avautui etaisesti tuttuja maisemia: tie vuokraamoon johti Sydney Harbour Bridgen kautta...:o)
Tieda sitten, mikahan mahtaa olla syyna, mutta jonkinlaista pelonsekaista kunnioitusta suurkaupungin keskustan kolossimaiset rakennukset herattavat, saati sitten niiden keskella ajaminen... Nyt tietysti sekin lisasi sydamentykytyksia, etta apuna ei ollut kartanlukijaa, vaan metropolin ytimessa suunnistamisesta oli suoriuduttava omin avuin. Mutta onneksi reitti ei ollut kovin vaikea, vaan lentokentan merkkeja seuraamalla paasi melko pitkalle...
Brisbanessa tapaamamme Vilma ja Simon asuvat Sydneyssa ja tarjosivat yopaikkaa luonaan, silloin milloin siella pain liikumme. Niinpa mulla olikin etuoikeus nauttia heidan vieraanvaraisuudestaan ja iloisesta seurastaan parin paivan ajan... Iso kiitos viela kerran! :o) Heilla on kiva asunto mukavalla alueella suhteellisen lahella ydinkeskustaa. Taloyhtion sisapihalla on tenniskentat seka uima-allas, ja vuokran hintaan kuuluu myos rajaton kuntosalin kaytto...:o)
Kavimme nuoren parin kanssa laheisessa puistossa brunssipiknikilla...:o)
Sydneyn tarkeimmat nahtavyydet oli jo vuosi aiemmin tullut kierrettya, mutta nahtavaa siella ja lahiseuduilla toki riittaisi pidemmaksikin aikaa... Kovin aktiivinen en kuitenkaan enaa jaksanut olla, mutta halusin viela kerran kayda kiertelemassa suurkaupungin katuja. Kavelyreitti kulki vilkkaimpien ostoskeskusten kautta The Rocksiin, joka on nyky-Australian ensimmaisia (rangaistus)siirtokuntia, taynna historiallista tunnelmaa...
Pian oli aika jattaa Australia taakse ja siirtya lentokentalle ja edelleen seuraavan vuorokauden asuntoon...
Home sweet home! Lentokentalla oli delegaatio vastassa; melkein tuli tippa linssiin...:o)
Australia oli upea maa, mutta vetaako se kuitenkaan vertoja Suomen syksyn variloistolle...? :o)
Jotenkin kummalliselta tuntuu olla taas koto-Suomessa ja kuulla seka nahda joka puolella ymparilla suomen kielta ytimekkaine tervehdyksineen...;o) Oikeanpuoleiseen liikenteeseenkin on vuoden vaarinperin ajelun jalkeen tottuminen... Toisaalta on hiukan pelottavaa, etta jo nyt aika Australiassa tuntuu unenomaisen epatodelliselta... ilmeisesti se ei kuitenkaan ole sittenkaan unta, vaan olen todella ollut vuoden poissa?!
Anyway, nyt kun en ole enaa ylosalaisin, raportointi paattyy talta eraa tahan. Kenties joskus palaan asiaan "oikeinpain"-blogissa...;o)
