Terveisia Brisbanen seutuvilta! Lensimme tanne maanantai-iltana, kun halusimme nahda pitkasta aikaa Somervillen perhetta ja taalta loytyi sopiva autokandidaattikin. Tassa kuitenkin viela pari kuvaa Sydneysta…

Nakymia Sydney Towerista, joka on kaksinverroin Nasinneulan korkuinen. Kuten huomata saattaa, esikaupunkialuetta riittaa silmankantamattomiin…





Jukka jo odottelee, koskahan sais lahjoja…;o)


Sunnuntai-iltana kavimme Hillsongin City-seurakunnassa.


Hillsong on Sydneyn alueella varsin suosittu, ymmartaakseni Helluntaiheratyksen alainen seurakunta. Vakea oli aika paljon, todennakoisesti ainakin 500, vaikka kyseessa oli viikonlopun seitsemas jumalanpalvelus! Ja Hillsongin paaseurakunta Sydneyn esikaupunkialueella on paljon isompi: 3500 paikkaa… Tunnelma oli varsin nuorekas: aluksi reippaita ylistyslauluja ja rukousta seka videoesityksia seurakunnan eri tapahtumista, sitten puhutteleva saarna. Jotain tamankaltaista piristysruisketta voisi kaivata meidankin seurakuntaamme...


Maanantai-iltana lensimme Brisbaneen. Sisamaanlennot on ihan kohtuuhintaisia: 99$ = 60€ n. 1000 kilometrin matkasta.


Majoituimme ensimmaiseksi yoksi Somervilleille. Heilla on upeaksi laitettu koti lahella Brisbanen keskustaa. Heidan perheensa elamaa voi seurata tarkemmin heidan omassa blogissaan.


Miellyttava ja maittava aamiainen Somervillejen ulkoilmaravintolassa…:o) Kuvassa Jukka, Sami&Reeta, Jani ja Toni. Juuri vuoden tayttanyt Eden oli tuolloin nukkumassa.


Edenkin herasi, mutta suru tuli puseroon, kun rumat sedat olivat tulleet ”pelottelemaan”…


Tiistai-iltana lahdimme autokaupoille. Jukalla alkoi rahat kiilua silmissa, kun kaytiin pankissa nostamassa 5000 $ kateista…;o)


Me oltiin siis loydetty netista eras kiinnostava vaihtoehto, reilut 15 vuoden ikainen Ford Spectron, jollaisesta aiemmin mainitsinkin. Auto on hyvinvarusteltu ja suhteellisen siisti ikaisekseen… Sami oli ystavallisesti kaynyt esikatsastamassa auton, ja silta pohjalta tehtiin paatos lahtea Sydneysta Brisbaneen. Tassa muutamia kuvia autosta:



Kuten mainittua, auto on katevan monikayttoinen ja varsin hyvin varusteltu: Takana on 2 penkkirivia (pehmeaa velouria), joista etummainen kaantyy ympari, selka menosuuntaan pain.



Kaikkien penkkien selkanojat kallistuvat myos vaaka-asentoon, jolloin saadaan koko auton sisatilan mittainen sanky…:o)


Autosta loytyy myos mm. ilmastointi (aika must takalaisissa oloissa), iso sahkoinen kattoluukku, vahvasti tummennetut takalasit seka duel fuel –jarjestelma (toimii siis seka bensalla etta kaasulla…:o).

Vanha auto ei tietenkaan ole myoskaan taydellinen.. Miinuspuolena voisi mainita ohjaustehostimen puutteen (tuleepahan vahan kasille harjoitetta…;o) seka jokseenkin tehottoman koneen ja hieman vempulan manuaalivaihteiston. Koeajon jalkeen tuumattiin kuitenkin, etta auton hyvat puolet voittavat puutteet, joten auto paatettiin ostaa...:o) Kuten kuvasta nakyy, auton makuusviitti on varsin tilava...;o)


Sellainen pieni ongelma tuli vastaan, etta meilta vietiin kilvet eika uusia saatu tilalle…:o( Meilla on nyt siis liikkuva koti, jolla tosin ei saa talla hetkella liikkua… Tassa kuva konttorin edesta, jossa vietettiin yksi yo, kun rekisterikilpia ei enaa ollut, eika siirtolupaa tuona paivana enaa ehditty hankkia.


Taustojen selvittaminen lienee paikallaan… Taalla tallaisen vanhemman auton pitaminen rekisterissa maksaa n. 500-700$ (300-400€) vuodessa, riippuen seka autosta etta osavaltiosta (taalla osavaltioilla on omat saadoksensa ja kaytantonsa, vastaavasti kuten jenkeissa). Tasta autosta oli juuri ehtinyt edellinen rekisterointi vanheta, joten auto myytiin periaatteessa rekisteroimattomana. Edellinen rekisterointi oli tehty South Australiassa, n. 2000 km paassa taalta Queenslandista. Idea myyjalla oli se, etta ostajalla on nain vapaus valita, mihin osavaltioon haluaa autonsa rekisteroida. Paikallinen katsastus (joka on pakollinen autoa myytaessa) siihen oli joka tapauksessa tehty, joten uudelleenrekisteroinnin piti olla vain maksullinen muodollisuus…

Selvisi kuitenkin, etta auto oli parisen vuotta sitten kolaroitu ja korjattu South Australiassa, ennen kuin auton myyja oli ostanut sen itselleen. Korjauksen jalkeen auto oli kylla tarkastettu ja hyvaksytty South Australiassa, mutta Queenslandin viranomaiset vaativat taalla uutta tarkastusta. Auton myyja on onneksi vastuuntuntoinen ja yhteistyohaluinen asian suhteen, ja tallainen ongelma tuli kuulemma hanellekin taytena yllatyksena. Asiaa on yhteistuumin saatu sen verran selvitettya, etta ilmeisesti South Australian tarkastuksen pitaisi sittenkin riittaa taallakin, mutta etta tiedot tarkastuksesta eivat ole jostain syysta kulkeutuneet tanne asti. Talla hetkella odotellaankin tietojen siirtymista jarjestelmasta toiseen ja toivotaan, etta asia saadaan mahdollisimman pian jarjestykseen… Lisatietoja pitaisi olla saatavilla viikon puoleenvaliin mennessa…


Niin, talla hetkella elama on odottelua, mutta toisaalta hetken lepo ja kiireeton elama tekee hyvaakin parin viikon Sydneyn kiivaan sykkeen jalkeen… Me saatiin autolle siirtolupa hieman Brisbanen pohjoispuolelle Caloundran pikkukaupungin eraalle leirinta-alueelle, jossa nyt elellaan rennosti uutta kumijalkaista kotia sisustaen…:o)

Pelikaani ois varmaan kaivannut jotain makupaloja, kun se ui meidan vieressa aika pitkaan…;o)


Merivesi alkaa nailla leveysasteilla olla uitavan lamminta (n. 20 astetta) ja lampotila kesaista, valilla aika kuumaakin...:o) Sapattina oli paivalla n. 35 astetta varjossa ja viela iltakahdeksalta yli 30 astetta!! Tanaan on taasen hiukan pilvisempi ja viileampi paiva, miellyttava vajaa 25 astetta...:o) Kuulin, etta Suomessa on tullut jo ensilumi; yrittakaahan tarjeta!!

Kummallista, kuinka pitka aika siita tuntuu olevan, kun Suomen kamara jai taakse, vaikka siita ei oikeasti ole viela kuin pari viikkoa… Sen verran paljon taalla on ollut nakemista ja kokemista, etta aika tuntuu lentavan siivilla. Toisaalta tuntuu silta, etta onko mitaan saatu oikeasti aikaiseksi, kun esim. toista ei ole viela tietoa. Asioiden selvittely vie yllattavan paljon aikaa… No, ollaan me aika lailla tutkittu mahdollisuuksia ja pohdiskeltu vaihtoehtoja; ainakin alkuun voisi tehda vahan aikaa jotain ulkotoita, kuten hedelmanpoimintaa tms…


Viime paivina on keskitytty erityisesti autonmetsastykseen. Muutamiin paikkoihin on soiteltu ja parissa paikassa on kayty koeajollakin; ensimmainen kosketus vasemmanpuoleiseen liikenteeseen on siis saatu, seka automaatti- etta manuaalivaihteistolla… vielapa aivan Sydneyn ydinkeskustan tuntumassa…;o) Yllattavan helposti vaihteiden vaihtaminen onnistui vasemmallakin kadella, mutta kaantyessa ”vilkkuvat” yleensa pyyhkimet, kun viiksetkin on ”vaarilla” puolilla… Onneksi sentaan kaasu ja jarru on oikeinpain…;o)

Polttoaine taalla on Suomen hintoihin suhteutettuna halpaa (1,20$ = 0,70€; jossain pain kuulemma allekin dollarin per litra), mutta arvioiden mukaan kallistumaan pain. Autot on jenkkityyliin normaalisti isoilla moottoreilla varustettu; tavallinen moottorikoko on 4.0 l V6. Tuntuu mukavalta, kun kaasua painaessa runsas joukko hevosia juoksee muhkeasti ”hirnuen”…:o) Toisaalta, ”kauraakin” tarvitaan aika lailla: 12-15 l / 100 km. Kun kuitenkin otetaan jarki kateen, tallaiselle low budget –matkaajalle hiukan vahempi maara hevosia voisi olla mielekas vaihtoehto. Taalla on myos kaasulla kulkevia autoja, ja kaasu maksaa vain 0,50$ / l…:o)

Sellaisiakin pakettiautoja loytyy, joita on modifioitu asuntoautoa muistuttavaan kuntoon. Ja asumiskuluissakin voisi saastaa, jos autossakin voisi yopya, ainakin silloin talloin… Meidan budjetille sopivat ”asuntoautot” on kuitenkin aika iakkaita… Me kuitenkin bongattiin sellainen auto, joka vois sopia meidan tarpeisiin melkoisen hyvin: Ford Spectron. Kyseessa on pakettiauto, jossa on penkit takanakin (mukava matkustaa), mutta penkit voi kaantaa myos makuuasentoon, jolloin ne muodostavat sangyn…:o)

Viikon varrella on toki ehditty myos nahda lisaa kaikenlaista uutta ja ihmeellista...


Keskustan tuntumasta loytyi kiinalainen puutarha. Kauniiksi olivat paikan laittaneet, kuten kuvista nakyy...


Puutarhassa oli mahdollisuus lisamaksusta pukeutua asiaankuuluvasti. Nama neitokaiset olivat yllattaen aivan tohkeissaan...;o)


Vastaan tuli myos monenlaisia liskoja, jotka tykkasivat poseerata...;o)




Puutarhakierroksen jalkeen paadyttiin seuraamaan didgeridoo-soittajan esitysta. Han kertoi, miten soittimia on perinteisesti kaytetty, kuinka niilla matkitaan kengurun loikkimista ja dingon ulvontaa jne... Todella mielenkiintoista ja vaikuttavaa! Pitaiskohan tuollainen tuoda matkamuistona Suomeen...? ;o)



Me kaytiin myos seuraamassa maailman suurimmalta valkokankaalta merten syvyyksien ihmeita kolmiulotteisena... Sydneyn iMax-teatterin kangas on korkeudeltaan yli 8 kerrosta ja kun leveytta on viela enemman, kankaan koko lienee n. 25x40m...:o) Oli siina varsinkin edessa istuneilla koululaispojilla lystia, kun yrittivat saada lennosta kiinni meduusoja, jotka nayttivat olevan aivan vieressa...;o)


Aito piraatti...? ;o) Pitihan kyseinen naytos sitten kayda katsomassa, maailmankuulussa oopperatalossa...:o) Mielenkiintoinen oli kokemus kuulemma ensikertalaisillekin, vaikka operetin hienot sanaleikit menikin suurelta osin yli ymmarryksen...



Eraana iltana tavattiin suomalaisia ystavia taalla: Camilla Aarnio ja Eerik Salke. Camillalla on myos Working Holiday –viisumi, samoin kuin meillakin. Nyt han tyoskentelee Sydneyn Adventistisairaalassa, aikomuksena sitten kevaalla vahan reissailla ennen Suomeen paluuta. Eerik (Camillan serkku) on puolestaan Australian ja Suomen kaksoiskansalainen, joka on syntyperaltaan australialainen, mutta jonka monet varmaan muistavat Suomessa muutama vuosi sitten vietetyn sivarivuoden ajalta…:o) Oli kiva nahda heita pitkasta aikaa ja vaihtaa kuulumisia; harmi vain kun kamerasta loppui akku, eika kunnollista kuvaa saatu muistoksi...

Sydneyn ydinkeskusta on aika pieni, mutta esikaupunkialueet mukaan luettuna Sydneyn alue on kymmenia kilometreja kanttiinsa... Ja kun Sydneyssa on melkein yhta paljon asukkaita kun Suomessa ja Australiassa on nelinverroin adventisteja suhteessa Suomeen, voi paatella, etta Sydneyn alueella on paljon seurakuntia. Itse asiassa Suur-Sydney on oma piirikuntansa, johon kuuluu 76 seurakuntaa... Se oli kuitenkin hieman yllattavaa, etta aivan ydinkeskustasta ei kirkkoa loytynyt, vaan kirkot sijaitsevat paaosin esikaupunkialueilla...


Menneena sapattina loydettiin ensimmaisen kerran tiemme paikalliseen adventtikirkkoon. Viikko sittenkin loysimme kirkkorakennuksen, mutta ehdimme perille vasta kun saarna oli jo loppumassa, eika enaa kehdattu menna sisaan... Kyseisessa seurakunnassa ikajakauma vaikutti olevan samankaltainen kuin Suomessa, eika penkitkaan olleet tupaten taynna; tosin osa porukkaa oli kuulemma sina sapattina jossain toisessa tapahtumassa. Mutta ero suomalaisen ja australialaisen kulttuurin valilla oli silti nahtavissa; ihmiset ovat taalla huomaavaisempia ja kohteliaampia kuin Suomessa...

Tassa alkaa tarina seikkailuista pallon toisella puolella, 'Down Under'. Tarina on eras nakokulma kolmen kaveruksen kokemuksista, sikali kuin kaverukset kimpassa pysyvat... Ei kuitenkaan kannata ihmetella, jos uusia kuulumisia ei joka paiva kuulu; tarkoitus ei ole olla 24/7 koneen aaressa, vaan elaa oikeatakin elamaa...:o)

Kun maallinen omaisuus oli saatu pakattua varastoon, oli lahdon aika. Sunnuntaina 8.10. heitettiin rinkat selkaan, ja matka alkoi. Hiukan hirvitti ajatus istua sunnuntai-illasta tiistaiaamuun isossa lentavassa sardiinipurkissa. Loppujen lopuksi aika meni yllattavankin rattoisasti; eihan siina oikeastaan ehtinyt kuin syoda ja nukkua... ja valilla katsoa joku filmi...:o) Toisaalta tama on sellaisen henkilon nakokulma, jolla on ollut etuoikeus peria hyvat unenlahjat...:o) Ja taytyy muistaa etta aikuisten oikeesti lentokoneessa ei oltu ihan puoltatoista vuorokautta, vaan 24h taitaa olla lahempana totuutta.


Aivan kommelluksitta ei matkanteko kuitenkaan onnistunut. Adrenaliinitaso saatiin kohoamaan, kun koneenvaihto Heathrowilla kestikin yllattavan kauan. Tiukat turvatarkastukset ei sinallaan ollut yllatys, mutta jatkolippujen saanti ei ollutkaan ihan itsestaanselvyys. Jostain syysta me ei saatukaan Suomesta lippuja perille Sydneyyn saakka, vaan jatkoliput piti pyytaa erikseen Lontoossa. Se muodostui ongelmaksi, etta Janilla oli passi vaihtunut viisumin haun jalkeen, ja ilmeisesti joka instanssille ei ollutkaan mennyt perille tieto siita, etta passinumero kyseiselle viisumille on vaihtunut... Sama selvittely piti tehda myos Sydneyssa. Kaiken piti olla kunnossa, mutta naemma ei sitten ollutkaan...

Perille kuitenkin paastiin... tosin ilman Janin rinkkaa... Onneksi oltiin saatu vinkkeja siita, etta tallaista saattaa tapahtua. Niinpa kasimatkatavaroissa oli mukana myos vaihtovaatteet, ettei kovin pitkaan tarvinnut olla yksissa vaatteissa. Ja jo seuraavana paivana Janin rinkka olikin toimitettu hostellin respaan...:o) (Alla olevassa kuvassa vasemmalla oleva kolmionmuotoinen rakennus on meidan hostelli)


Aluksi se hiukan yllatti, etta ei taalla joka paiva ihan niin lamminta olekaan kuin oli kuvitellut. Lentokentalle tullessa oli jopa kylma… Parina ensimmaisena paivana oli muutenkin varsin kotoisa saatila, 20 asteen tietamissa, mutta loppuviikosta lampo on noussut keskipaivisin yli 30 asteen... Illat on kuitenkin aika viileita, joten takkia ei tullut turhaan otettua mukaan. Hiukan kuitenkin vaaleaa skandinaavia hirvittaa, mita onkaan tulossa, kun kesaan asti paastaan...;o)

Jet lagista olen joskus kuullut puhuttavan, mutta mitahan se kaytannossa mahtaakaan tarkoittaa? ;o) Ekana paivana toki hieman vasytti, kun pitkan lennon jalkeen oli viela pitka paiva edessa (lento oli perilla aamukuudelta paikallista aikaa). Mutta kun paivan jaksoi sinnitella ja seuraavana yona nukkui kellon ympari seuraavaan aamupaivaan, niin rytmiin sopeutuminen tais onnistua yllattavankin helposti... Tai ainakin viela talla hetkella silta tuntuu...:o)

Nama ensimmaiset paivat Australiassa ovat menneet varsin nopeasti kaytannon asioita hoidellen (pankkitilin avaaminen, "verotusnumeron" ja puhelinliittyman hankkiminen, jne) seka kaupunkiin tutustuen. Nyt kun on alku otettu paa-asiassa lomailun kannalta, niin kohta tarttis ruveta tekemaan jotain elannon turvaamiseksi. Viela on auki, mitahan toita meinataan oikeasti hakea ja mista pain...? Ja taalla liikkuminen helpottuisi huomattavasti, jos hankittaisiin auto. Mutta viela on vahan auki, millainen: farmari (mukava matkustaa) / pakettiauto (peralla mahtuisi punkkaamaan)? Nahtavaksi jaa... Joka tapauksessa ainakin maanantaihin 23.10. saakka on majoitus maksettuna Sydneyn WakeUp-hostellissa.

Taalla Sydneyssa on paljon mielenkiintoista nahtavaa: Opera House, Harbour Bridge, Sydney Tower, Royal Botanic Gardens, Bondi Beach jne jne... Jotain on toki kayty ihailemassa, mutta ei sentaan makeaa mahan (ja lompakon) taydelta...;o) Tassa muutamia poimintoja ensimmaisen viikon varrelta:

Sydneyn kuuluisa oopperatalo, jonka takana valtava Harbour Bridge (korkeutta suurinpiirtein saman verran kuin Nasinneulalla). Meinattiin kiiveta sillan kaaren huipulle, kunnes kuultiin hinta: 169$ = 100e...


Sydney by night:


Paikallinen "orava" = opossumi. Ei pelannyt yhtaan... Tais kuvaaja pelata enemman...;o)


Royal Botanical Gardenista loytyi paljon mielenkiintoista nahtavaa: Trooppisia kasveja ja elainkantakin oli hiukan totutusta poikkeavaa, kuten nama puussa roikkuvat lepakot, "Flying foxit"...


Sydneyn keskusta Royal Botanic Gardenista katsottuna:


Monet haluavat tulla tanne kuolemaan; ei hassummat maisemat..;o)


Matkalla kuuluisalle Bondi Beachille...:o)