Ensimmaisen Melbournen viikon vietimme leirinta-alueella. Saimme kuitenkin suomalaisilta kollegoiltamme vinkin vuokrattavissa olevista asunnoista, jotka sijaitsevat St Kildassa, viitisen kilometria keskustasta. Kavimme tutustumassa paikkaan, joka on taynna backpackereita. Tarjolla oli seka yksittaisia paikkoja 2-3 hengen huoneista yhteisilla keittio- ja oleskelutiloilla etta hiukan kalliimpia huoneistoja. Oma kaksio kuulosti houkuttelevammalta, ja sellaiseen paasimmekin muuttamaan viikon varoajalla…:o)


Asunto ei ole huippusiisti, mutta ei taalla hamahakkeja tai torakoita tarvitse pelata… Totuttuun verrattuna tama on kuitenkin luksusta: oma vessa, oma keittio jaakaappeineen, mikroineen ja leipagrilleineen, omat sangyt ja sohva, jossa katsella tollotinta rankan tyopaivan paatteeksi…


Backpacker-henkisyys on toisaalta myos paikan varjopuolena: klo 22 alkavasta ”hiljaisuudesta” huolimatta taalla on yoelama varsin vilkasta. Joskus viikollakin jopa minakin heraan pihalta kuuluvaan meteliin, kun sisapihalla on bileet tai takapihalla kaydaan tupakalla…

Plussana lahistolla on WiFi-tukiasema, jonka kautta paastaan kotisohvalta nettiin… toisinaan… Yleensa nettiyhteys toimii takkuisesti, jos lainkaan. Mutta mukava lisa silti, ettei aina tarvitse lahtea nettikahvilaan tai kirjastoon sahkoposteja lukemaan… Toisaalta, kuvien lataaminen blogiin vie sen verran kaistaa, etta hermojen sailyttamiseksi on parasta siirtya nopeampien yhteyksien aareen.


Rakennuskonemessujen rakentaminen meidan osalta kesti 4 paivaa. Teltantekijoiden toinen viikko alkoi puolestaan Albert Parkissa, turvallisuus- ja ymparistonsuojelukoulutuksella. Kaikkien tulevaa formulakilpailua rakentavien tyontekijoiden pitaa kayda kyseinen koulutus lapi, ettei tulisi ikavia vastoinkaymisia niin tyontekijoille ja muille puistossa liikkuville ihmisille kuin Melbournen keskustan tuntumassa olevalle tarkealle ulkoilu- ja viheralueellekaan.

Turvallisuusvaatimuksiin kuuluu myos se, etta ilman turvakenkia ei saa tyoskennella. Jani ja Jukka olivat sellaiset jo aiemmin tyokengiksi hankkineet; nyt oli minunkin aika hakea kaupasta ”steel capit”. Hauskan nakoisia nama australialaiset saappaat…


Formulasirkus tiedetaan suureksi kokonaisuudeksi, mutta sen massiivisuus on silti ollut pienoinen yllatys: sita valmistamassa on kaikkiaan yli 1800 tyontekijaa… Kun me aloitimme tyot reilu viikko sitten, 4 viikkoa ennen GP:ta, puistoalue oli muuttunut melkoisesti viime nakemasta: suuri osa katsomoista oli paikallaan ja valtaosa puiston keskella olevaa jarvea ymparoivasta paallystetysta tiesta oli reunustettu korkeilla aidoilla. Puisto on kuitenkin siina maarin tarkea ulkoilualue miljoonakaupungin sydamessa, etta se suljetaan yleisesta kaytosta vasta viikko ennen H-hetkea.


Tyot aloitettiin varsin keskeiselta paikalta: lahin parkkipaikka loytyi paasuoralta hieman ennen ensimmaista mutkaa…:o)


Edellisen kuvan oikeaan reunaan paakatsomon viereen rakennettiin muutaman pienen teltan lisaksi yksi iso. Nain nousee pystyyn 25m levea ja 7m korkea raami…


Viime viikolla ei ollut joka paivalle toita, ja niinpa keskelle viikkoa tuli kaksi vapaapaivaa. Torstaina lahdimme Jukan kanssa kaupungille, kun selvisi, etta Federation Squarella on promotapahtuma tulevasta formulakisasta.


Paasin kokeilemaan mm. varikkopysahdyksen haastavuutta. Parin testin jalkeen rengas vaihtui alle kuudessa sekunnissa… Onkohan Ferrarin varikkotiimissa paikkoja vapaana…? ;o)


Paasin myos nayttamaan, kuinka nopeita suomalaiset ovat ratin takana: tein pohja-ajan formulasimulaattorissa, joka kallistuu sita mukaan kun kaantaa rattia ja/tai painaa polkimia, antaen tunteen todentuntuisesta ajokokemuksesta…:o)


Melbourne on AFL:n eli australialaisen jalkapallon mekka: yli puolet paasarjan joukkueista on taalta. Viikonloppuna taalla alkoi AFL:n pre-season. Jani ei jaksanut innostua, mutta Jukan kanssa lahdimme katsomaan paikallisottelua: Carlton - Essendon. Telstra Domella oli tunnelmaa, vaikka se oli vain puolillaan: n. 28 tuhatta katsojaa… Ja tunnelma tarttui meihinkin…:o) Olimme kuvitelleet, etta aussifutis (footy) on raju laji, mutta ei siella kovin paljon taklauksia nakynytkaan, ainakaan rugbyyn verrattaessa. Ennemminkin se oli varsin vauhdikasta arvaamattomasti pomppivan pallon perassa eestaas juoksentelua. Essendon oli meidan suosikki; olihan Jukka ostanut seuran pallonkin. Ottelu kavi jannittavaksi: loppukiri oli hurja, mutta havisimme niukasti…


Sunnuntaina menimme purkamaan viikonloppuna olleen rakennuskonenayttelyn telttoja. Maanantaina puolestaan jatkoimme telttojen pystyttamista formularadan ymparille. Siirryimme toiselle puolelle rataa, golf-kentalle.


Vaylat ja varsinkin greenit on suojattu, mutta muuta viheraluetta riittaa isoille teltoillekin…


Saimme neljassa paivassa viikon tyot tehtya ja edessa on pitka viikonloppu. Jaammekin odottelemaan puhelinsoittoa, koska meita seuraavan kerran tarvitaan (ensi viikon tiistaina?)